1.1.2008 alkaen Etelä-Pohjanmaan Partiolaisten alueella partiopiirin tehtävistä vastaa Pohjanmaan Partiolaiset. Surffaa siis osoitteeseen www.pohjanmaa.partio.fi


Etelä-Pohjanmaan partiolaiset
  Etusivu
  Piiri-info
  Tapahtumat
  Piirihallitus
  Lippukunnat
  Viestintä
  Selkäsaari
  Palaute
  Arkisto
  Sivukartta

Vastauksia kysymyksiin uuden piirin perustamisesta

Eikö P-PPP:llä olisi "maantieteellisesti" ollut luontevin lähentyä Kainuuta? Tällöin piiri olisi ollu tasapaksu peruna ja välimatkat pysyneet kohtuullisina. Nyt suunnitteilla oleva piiri on pitka kuin banaani länsirannikolta itärajalle.
Kysyjä: Banaani vs pottu

Kainuun Partiolaiset olivat alkumetreillä samoissa keskusteluissa kuin muutkin Viispiikin (EPP, Kainuu, K-PP, Lappi, P-PPP)piirit. Keväällä he kuitenkin ilmoittivat keskustelevansa yhteistyöstä mieluummin Neliapilan (E-Savo, K-Suomi, P-Karjala, P-Savo) piirien kanssa.

Piirin muodon vaikutus piirin toimintaan on käsityksemme mukaan toissijainen. Suunnitelman mukaan piiri toteuttaa tapahtumat siten, että lippukuntien mahdollisuus osallistua niihin säilyy vähintäänkin nykyisellään. Lähellä järjestetään mm. laumanjohtaja- ja partiojohtajakoulutukset, sudari- ja orvi-kisat. Kauemmas pitää lähteä, kun osallistuu esimerkiksi akela-, sampo-, hok- tai lpkj-koulutukseen. Myös aluetyö tuodaan lippukuntien lähelle, jolloin lippukuntien johto pystyy saamaan piirin palveluja jopa kotikolollaan.

Yksi keskeinen uuden piirin etu on se, että lähellä tarjotaan ne palvelut, jotka lippukunta tarvitsee lähelleen. Toisaalta kun piiri on riittävän iso, se pystyy tuottamaan myös sellaisia palveluita, joihin pienet piirit eivät kykene.

Vastaaja: Petteri Juusola, P-PPP:n piirinjohtaja

Kuinka käy Lapin ja P-PPP:n keskinäisen yhteistyön, kuten yhteisten talvi- ja syyskisojen? Järjestetäänkö kisat jatkossa uuden Pohjanmaan ja Lapin yhteiskisoina vai dumpataanko Lappi kelkasta ja Pohjanmaa hoitaa itse omat kisansan? Kieltämättä kisamatkoja kertyisi aika roimasti, kun nykyiselläänkin Ivalosta on oman piirin tapahtumiin puoli Suomea matkana...
Kysyjä: Kisaaja

Yhteistyökuvioista uuden piirin ja muiden piirien välillä käydään tarkempia keskusteluja sen jälkeen, kun uusi piiri pääsee suunnittelemaan toimintaansa. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että uudella isommalla piirillä pyritään siihen, että piiri pystyisi toteuttamaan sille määritellyt tehtävät itsenäisesti. Yhteistyötä voidaan toki tehdä, jos se hyödyttää molempia osapuolia.

Vastaaja: Petteri Juusola, P-PPP:n piirinjohtaja

Voisko saada ihan OIKEITA esimerkkejä siitä, miten uusi piiri tukee lippukuntia? Ei riitä, että voimme kertoa jollekin työntekijälle, että meiltä puuttuu nuoria johtajia ja että siksi on vaikea saada esim lpk:n omaa kesäleiriä pystyyn. Tuleeko sieltä joku leirinjohtajaksi ja malliksi tuleville johtajile? Vai tulisko joku Sammoksi tai Valtermanniksi, että saatais vj:t pysymään partiossa pitempään?

Lippukunnan lähin tuki on alueensa kaksi alueohjaajaa, jotka toimivat tuntosarvena lippukuntiin. Välttämättä lippukunnan ei tarvitse ottaa yhteyttä alueohjaajaan. Jos alueohjaaja huomaa lippukunnan huolen kesäleirin toteutumisesta ottaa hän asian itse puheeksi lippukunnnanjohtajiston kanssa.

Kun lippukuntaleirille ei tahdo yhdessä lippukunnassa löytyä tekijöitä voi piiri alueohjaajien ja aluetyöntekijän välityksellä organisoida yhteistyötä lippukuntien välille. Kahden lippukunnan johtajista saadaan jo helpommin leiri aikaiseksi. Alueohjaaja ottaa yhteyttä lippukuntiin, jotka painivat saman ongelman kanssa ja sopii yhteisen leirin järjestämisestä. Myös VJN voisi olla yhteinen kahden lippukunnan kesken.

Piiri voi myös auttaa johtajien rekrytoinnissa järjestämällä tilaisuuksia, joissa rekrytoidaan vanhempia mukaan toimintaan ja järjestämällä tervetuloa partioon kursseja. Piiri voisi myös perustaa vanhempainyhdistyksiä.

Kannattaa tutustua myös meidän www-sivuilta saatavaan piirityön käsikirjaan. Siitä löytyy paljon konkreettisia esimerkkejä lippukuntien tukemiseen.

Järjestöä kehittämällä pyritään siihen, että partiotoiminta on laadukasta kaikkialla Suomessa. Vain laadukkaassa toiminnassa pysytään mukana. Jos nuoret pysyvät toiminnassa pitempään myös johtajaongelmat helpottuvat.

Vastaaja: Valtteri Karhu, Piirinjohtaja, EPP

Mitä tapahtuu nyt, kun P-PPP:n syyskokous päätti lykätä aiesopimuksen hyväksymistä?
Kysyjä: Teija

Selvää on, että alkuperäiseen aikatauluun Pohjois-Pohjanmaan partiopiirin päätös tulee vaikuttamaan. Nyt on kuitenkin tarpeen, että kaikki piirit ovat kantansa asiaan sanoneet, ennen kuin jatkotyöstä päätetään. Keski-Pohjanmaan syyskokous järjestetään torstaina 3.11.

Aiesopimusta ei synny ennen kuin kaikki piirit ovat sen kokouksissaan hyväksyneet.

Vastaaja: Valtteri Karhu, Piirinjohtaja, EPP

Minkälaista konkreettista tukea lippukunnille olisi tarjolla uudessa piirissä nykyisen lisäksi? Miten esimerkiksi nuoria johtajia saadaan lisää toimintaan mukaan tämän ansiosta? Haluan oikeita esimerkkejä, peruspoliitikkovastaukset eivät kelpaa!

Uudessa piirissä otetaan käyttöön järjestön kehittymisen myötä tulevat uudet toiminnanalat (koulutus, ohjelma, aluetyö, viestintä, talous). Näistä aluetyö on selkeästi sellainen, joka vastaa lippukuntien tukemiseen.

Aluetyötä toteutetaan alueohjaajien toimesta lippukuntien tukemiseksi. Tämä on uutta tällaisena, joissain piireissä on voinut aiemmin toimia esim. piirikummeja/aluevastaavia/ tmv. ihmisiä lpk:ien tukena. Alueohjaaja poikkeaa näistä selkeästi siten, että uusi alueohjaaja saa tehtäväänsä koulutuksen sekä oman piiritasolla toimivan isomman alueryhmän että SP:n tuen toimia lpk:n arkea tukien. Alueohjaajien kautta piiriin saadaan viesti, mitä lippukuntiin oikeasti kuuluu ja mitä he tarvitsevat. Näin voidaan räätälöidä piirin tarjonta esim. koulutuksen osalta vastaamaan todellista tarvetta.

Lisäksi uusi piiri toisi tullessaan "työntekijäedun" eli nykyisen kolmen piirin työntekijät toimisivat yhteen siten, että kaikki eivät tee kaikkea, kuten nyt tapahtuu. Näin vastauksena lpk:ien tukemisen kysymykseen piirissä toimisi työntekijä, jonka vastuulla olisi pelkästään aluetyö ja sen myötä lpk:ien tukeminen. Tätä mahdollisuutta ei nykyisissä kolmessa piirissä ole.

Nuoria johtajia saadaan mukaan heitä kiinnostaviin koulutuksiin, jotka toteutuvat varmemmin kuin nykyisessä mallissa. Alueohjaaja pystyy nykyistä konkreettisemmin ohjaamaan nuoria koulutukseen ja piirin muihin tapahtumiin. Myös piirissä avautuu uusia, projektiluontoisiä pestejä, sillä uusien toiminnanalojen mallissa toteutetaan paljon toimintaa projekteina, jolloin sitoutuminen tehtäviin ei ole niin pitkäjänteistä/vaativaa kuin nykyisin.

Vastaaja: Sanna Nygård, Koulutusohjaaja, K-PP ja Minna Arvola, piirin varajohtaja, P-PPP

Millaisia tuloksia on muualla maassamme saatu yhdistämishankeissa. Onko jotkut piirit päättäneet mennä yhteen. Huhujen mukaan osa on jo päättänyt pysyä "itsenäisenä". Mistään yhdistymisestä en ole vielä kuullut. Onko SP:n "tahto" toteutumassa jossainpäin?
Kysyjä: mikäs valtakunnallinen trendi??

Uusista piireistä on tänä syksynä tekemässä päätöksiä meidän lisäksi. Hämeen Partiolaiset ja Satakunnan Partiolaiset. Heidän kokouksensa ovat: Häme 26.11. ja Sata 30.10. Toinen syksyn hanke on Kymenlaakson Partiolaisten ja Salpausselän Partiolaisten uusi piiri. Kymenlaakso on päättänyt kokouksessaan viedä hanketta eteenpäin 15.10. ja Salpausselän kokous on 29.10. Päätöksiä odotellaan jännityksellä.

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset, Varsinais-Suomen Partiopiiri, Uudenmaan Partiopiiri ja Lapin Partiolaiset jatkavat näillä näkymin entisellään. Uusimaa ja Pääkaupunkiseutu tosin tiivistävät yhteistyötä entisestään.

Muissa piireissä yhteistyöneuvottelut eivät olleet vielä syyskuun partioneuvostoon mennessä edenneet vaiheeseen, jossa esityksiä uusista piireistä olisi tulossa. Toisaalta Pohjois-Savon Partiolaisten syyskokouksen esityslistalla näyttää olevan pykälä uuden piirin perustamista.

Vastaaja: Valtteri Karhu, Piirinjohtaja, EPP

Miksi "aluetyöntekijä" kaukana on parempi kuin "sekatyöntekijä" lähellä?

Uusi aluetyö vaatii paljon lippukuntien lähellä tapahtuvaa tekemistä, mutta myös paljon sellaista tekemistä, mikä onnistuu parhaiten palkatulta työntekijältä. Aluetyöntekijän rooli uudessa mallissa on siis varmistaa, että aluetyötä tekevät luottikset pystyvät tekemään työtänsä mahdollisimman tehokkaasti. Työntekijän ei ole suunniteltu kiertävän lippukunnissa. Sen sijaan alueohjaajat, jotka ovat luottiksia, toimivat lippukuntien lähellä ja auttavat niitä tarpeiden mukaan. Onnistuakseen aluetyö tarvitsee siis toimivan työntekijätuen ja lippukuntien lähelle päteviä alueohjaajia.

Tällä hetkellä jokaisella piirillä on sekatyöntekijä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että työntekijä ei pysty keskittymään mihinkään osa-alueeseen riittävän syvällisesti. Kolmessa piirissä tehdään paljon päällekkäisiä asioita. Työntekijöiden vastuualueiden jakamisella päästään jokaisella osa-alueella parempaan osaamiseen ja tehokkaampaan ajankäyttöön.

Vastaaja: Petteri Juusola, P-PPP:n piirinjohtaja

Eduksi on kirjattu, että toimisto on auki ympäri vuoden klo 9-17. Toisaalta on tarkoitus säilyttää kaikki kolme toimistoa, ja silti siirtää työntekijöitä pois toimistohommista. Mikä toimisto on auki ympäri vuoden, ja mitä palveluja muilta toimistoilta on tarkoitus saada. Jos piirin toiminnanjohtaja ja hallinnosta vastaava sihteeri ovat "päämajassa", niin mikä virka muilla toimistoilla on?
Kysyjä: Kunhan kyselen

Lähes kaikki toimistojen palvelutapahtumat tehdään nykyään puhelimitse tai sähköpostitse. Toimistoissa käydään enää erittäin harvoin. Oleellista on siis varmistaa, että toimisto pystyy vastaamaan nopeasti ja laadukkaasti sinne tehtyihin pyyntöihin ja kyselyihin. Suunnitelman mukaan toimisto tarjoaa palveluja arkisin klo 9-17 ympäri vuoden. Päivystävä toimisto ja/tai työntekijä luonnollisesti vaihtelevat tilanteen mukaan. Nykytekniikalla puhelut ja sähköpostit voidaan ohjata sinne, missä niihin kulloinkin pystytään parhaiten vastaamaan. Toimistoon soittavan tai sähköpostiaan lähettävän ei siis tarvitse edes tietää, missä niihin vastataan.

Resurssien kohdentamisella työntekijöiden työpanos voidaan optimoida mahdollisimman tehokkaasti. Kaikkien työntekijöiden ei tarvitse olla koko aikaa päivystämässä, eikä kaikkien työntekijöiden tarvitse hallita kaikkia piiritoiminnan osa-alueita. Näin vapautamme työntekijöiden työaikaa siihen, että he ehtivät tehdä kenttä- ja taustatöitä rauhassa.

Vastaaja: Petteri Juusola, P-PPP:n piirinjohtaja

Kuinka vältetään aluepolitikointi uudessa kolminapaisessa piirissä? Nykyiset toimistot aiotaan säilyttää 2-3 vuotta. Entä sen jälkeen? Tuleeko iso riita siitä, mitkä toimistot suljetaan?
Kysyjä: Mietiskelijä

Tarkoitus on säilytää toimistot nykyisillä paikoillaan. Mitään muita suunnitelmia ei ole asiasta olemassa. Jos piirin lippukunnat haluavat luopua 10 vuoden kuluttua jostain toimipisteestä, niin nykyiset päättäjä eivät sitä voi estää. Mitään syytä tähän en kuitenkaan näe.

Tällä hetkellä Finlands Svenska Scouter:lla (FiSSc) on toimisto kolmessa toimipisteessä, joiden etäisyys toisistaan on suurempi kuin meillä (Helsinki, Turku, Vaasa). Malli koetaan käsittääkseni heillä ihan hyvänä. Tämänkaltainen malli on mielestäni meillekin hyvä ratkaisu. Uskon myös lippukuntien haluavan säilyttää nykyiset toimipisteet.

Aluepolitikointia, rahapolitikointia, tai vaikka paitapolitikointia ei nykypiireissäkään voida, eikä saakkaan estää. EPP:ssä on aluepolitikoitu piiritoimiston paikalla aina. Uusi piiri ei poikkea tästä millään lailla.

Piirihallituksen tehtävä on silti päättää koko piirin asioista ei vain tiettyjen alueiden tai toiminnanalojen eduista. Jos se ei näin toimi, täytyy hallituksen jäseniä vaihtaa.

Jäsenkokouksissa kaikilla jäsenillä on oikeus ja velvollisuus ajaa niitä asioita joita haluavat tai näkevät tärkeiksi.

Vastaaja: Valtteri Karhu, Piirinjohtaja, EPP

Välimatkojen todetaan olevan pelkkä järjestelykysymys. Välimatkat tuntuivat kuitenkin olevan kynnyskysymys YTP-toiminnassa. Luottikset eivät käsittääkseni osallistuneet juurikaan YTP-tapaamisiin ja YTP-kursseille osallistuminenkin oli vähäistä.
Kysyjä: LPKJ

Välimatkat eivät ole nähdäkseni olleet kynnyskysymys YTP-toiminnassa. Ongelma YTP-toiminnassa on, että Viispiikin toiminnasta päättää viisi jäsenkokousta, viisi piirihallitusta, viisi luottisporukkaa, jne

Jos kaikkia on viisi, niin on käytännössä mahdotonta saada kaikki puhaltamaan yhteen hiileen ja tekemään työtä samojen tavoitteiden eteen. YTP-toiminnasta puuttuu sitoutuminen yhdessä sovittuihin tavoitteisiin ja sopimuksiin.

Kurssin järjestäminen yhteistyötapahtumana nähdään keinona saada oma kurssi toteutumaan. Sen sijaan, että nähtäisiin se keinona kouluttaa Viispiikin kaikkiin lippukuntiin Sampo.

Vastaaja: Valtteri Karhu, Piirinjohtaja, EPP

Onko tehty mallinnusta miten yhtenevät toiminnanalat otettaisiin käyttöön ja kuinka ne toimisivat mikäli uutta piiriä ei synny? Mitä etuja ja haittoja yhtenevien toiminnanalojen käyttöönotolla ilman uutta piiriä olisi nykyiseen toimintaan verrattuna? Entä miten yhtenevät toiminnan alat poikkeaisivat nykyisellä piirijaolla tai yhdistetyn piirin perustamisen yhteydessä toteutettuna?
Kysyjä: Vaatiiko yhtenevien toiminnanalojen käyttöönotto myös uuden piirin?

Yhtenevien toiminnanlaojen käyttöönotosta voin vastata vain EPP:n kannalta. Olemme tutkineet yhtenevien toiminnalojen vaikutusta piirin organisaatioon ja toimintatapoihin. Merkittävä etu yhtenevissä toiminnanaloissa on, että ne ratkaisevat keskusjärjestön ja piirien välisen tiedonkulun ongelmia.

Yhtenevät toiminnanalat voidaan ottaa käyttöön nykyisessäkin piirissä, mutta muutos jää organisaation muutoksen tasolle. Esimerkiksi piirillä ei ole resursseja laittaa työntekijäpanosta eri toiminnanalojen toimintaan. Eniten tämä vaikuttaa aluetyöhön, jonka tukemiseen ei yhden työntekijän toimistossa riitä tarpeeksi voimavaroja.

Merkittäviin ongelmiin, kuten lippukuntien saaman tuen puutteisiin, ei yhtenevien toiminnanalojen käyttöönotolla nykyisissä piireissä pystytä vaikuttamaan. Toimivien Lippukuntien määrä ei saisi enää piirissämme laskea.

Vastaaja: Valtteri Karhu, Piirinjohtaja, EPP

Miksi uuden piirin perustaminen nostaisi kurssien osallistujamääriä niin, että aiemmin perumaan jouduttuja YTP-kursseja voitaisiinkin järjestää? YTP-alueeseenhan kuuluu viisi piiriä, eli potentiaalisia osallistuja on enemmän kuin olisi uudessa piirissä.
Kysyjä: Mr. Y

Uudessa piirissä kurssien mainonta ja ilmoittautumiskäytännöt ovat koko piirin alueella yhtenevät. Alueohjaajien tehtäviin kuuluu kertoa lippukunnille piirin tarjoamista palveluista eli myös koulutuksesta. Näin myös YTP-kurssien (esim. sampo/ akela-kurssien) tiedotusta saadaan suunnattua täsmennetysti oikeille henkilöille.

Myös ajattelutapa muuttuu, kun "niiden joidenkin järjestämästä YTP-kurssista" tulee meidän piirin oma kurssi. Toimintakalenterin suunnittelussa nämä kurssit otetaan varmasti paremmin huomioon eikä esimerkiksi päällekäisyyksiä pääse syntymään, kuten nyt usein käy.

Vastaaja: Minna Arvola, piirin varajohtaja, P-PPP

Mitä tulee käymään vanhoille, hienoille epp:n tunnuksille, joudutaanko ne ottamaan pois??
Kysyjä: Mr. X

Uudella piirillä on uudet tunnukset. Tunnuksien mahdollista uudistamista mietitään muuten myös Suomen Partiolaisissa.

On ajateltu, että uuden piirin tunnuksesta voisi löytyä kaikille yhteisiä piirteitä: sinistä ja valkoista, kärppä, jokia, tervaa ja SP:n lilja tai sen osa. Nämä ovat siis alustavia ajatuksia - tulevaisuus näyttää, miltä tunnuksemme näyttävät.

Vastaaja: Valtteri Karhu, Piirinjohtaja, EPP

Luvataan että uuden piirin koulutusmatkat eivät MERKITTÄVÄSTI pitene ja että koulutuksia PYRITÄÄN järjestämään sopivien matkojen päässä. Matkojen pituuksissa mainitaan piirihallituksen nykyiset ja tulevat matkat ja niiden kustannukset. Mitä jos ihan normaalia PJ- tai VJ-kurssia ei kustannusten takia järjestetäkkään kohtuullisen matkan päässä? Matkakulut on kuitenkin aina otettava osallistujan omasta pussista. Onko mietitty että kuinka käy kursseille osallistujien kokonaismäärän jos kustannusmielessä kurssien pitopaikat harvenevat?
Kysyjä: Etelästä

Ne kurssit, joille on tarpeeksi osallistujia nykyisessä piirissä tullaan järjestämään jatkossakin vanhojen piirien alueilla. Joka vuosi pystytään järjestämään mm. LJ-kursseja, VJ-jatkokursseja, PJ-kursseja ja erätaitokursseja etelässä, pohjoisessa ja keskellä piiriä. Kursseja, joita ei nykyisellään pysty yksi piiri järjestämään, järjestetään joko keskellä piiriä, tai etelässä ja pohjoisessa riippuen osallistujamäärästä.

Uuden piirin koulutusmatkoissa on parasta se, että kurssit pystytään todella järjestämään. Esim. AKELA-kurssia ei yksikään piireistäme pysty yksin toteuttamaan.

Vastaaja: Valtteri Karhu, Piirinjohtaja, EPP

Kuinka luottisorganisaatio muodostettaisiin uudessa piirissä? Vastaavasti kuin SP:ssä (missä kaikki pestit ovat uudelleen jaossa ja niihin pitää vanhojenkin hakea) vai jotenkin muuten? Miten?
Kysyjä: Vielä luottis

Uusi piiri ottaa käyttöön yhtenevien toiminnanalojen mukaisen organisaation. Tämän vuoksi organisaation tarvitsemien luottisten toimenkuvat ovat jossain määrin erilaiset kuin nykyisin. Toimenkuvien muutos johtuu siis enemmän yhtenevien toiminnanalojen käyttöönotosta kuin uudesta piiristä.

Rekrytoinnissa on tarkoitus huolehtia erityisesti siitä, että jokaiselle halukkaalle löytyy mielekästä ja haastavaa tekemistä. Rekrytointiprosessin yksityskohdista keskustellaan uuden piirin suunnittelupäivillä tammikuussa. Yhteinen tahtomme on, että jokainen luottis löytää paikkansa organisaatiossa mahdollisimman hyvässä hengessä.

Vastaaja: Petteri Juusola, Piirinjohtaja, P-PPP

Tuleeko uuden piirin aikana matkaa koulutuksiin enemmän kuin nykyisin?
Kysyjä: Mr. X

Lähtöajatuksena koulutuksessa on ollut ajatus siitä, että kurssimatkat eivät liikaa kasvaisi, vaan kurssit olisivat mahdollisimman monen tavoitettavissa - kuten pitääkin olla. Peruskurssit (ikäkausi-, johtaja- sekä joitain yleisempiä taitokursseja) pyritään toteuttamaan eri puolilla piiriä, jolloin ne ovat kaikkien saatavilla. Sellaiset kurssit, jotka toteutuvat harvemmin (esim. sampo, akela, valtermanni), toteutetaan piirin keskeisessä paikassa. Tämä keskeinen paikka on tässä suunnitteluvaiheessa mielletty Keski-Pohjanmaan Partio Jylhäksi.

Matkat liikkuvat keskimäärin 150-300km mittaisina - peruskursseille lyhyempi matka, harvinaisemmalle kurssille matkaa kertyy ehkä hieman enemmän kuin nyt.

Vastaaja: Sanna Nygård, Koulutusohjaaja, K-PP

Uudessa järjestelmässä on paljon vastuuta ja odotuksia kasattu toimivaan alueyhteistyöhän. Eli alueohjaajien pitäisi olla todella päteviä ja motivoituneita hommaansa. Onko ko. pesteihin oikeasti osoitettu kiinnostusta? Miten nämä henkilöt aiotaan löytää?
Kysyjä: PJ

Alueohjaaja on todellakin jatkossa piirin tärkein pesti. Alueohjaajan pestiä keventää se, että alueohjaajat toimivat työparina. Jokaiselle lippukunta-alueelle nimetään kaksi alueohjaajaa. Uudella piirillä on myös täysipäiväinen työntekijä, joka vastaa yhteydenpidosta lippkuntiin ja aluetyön tukemisesta.

Yhtenevät toiminnanalat otetaan käyttöön kaikissa piireissä ja keskusjärjestössä. Aluetyön käyttöönotto onkin tehtävä huolimatta siitä perustetaanko suurempaa piiriä. Uskon vahvasti, että uuteen pestiin löytyy piiristämme pätevät ihmiset.

Vastaaja: Valtteri Karhu, Piirinjohtaja, EPP

Uuden piirin perustamisesta kerrotaan vain positiivisia asioita. Olettaisin, että piirihallitukset ovat varmasti miettineet myös uuden piirin uhkia ja heikkouksia SWOT-analyysityyppisesti tms. Voisitteko kertoa rehellisesti jäsenille myös näistä pohtimistanne negatiivisista asioista/vaikutuksista?
Kysyjä: Sivusta seurannut jäärä

Uutta piiriä mallintaneen työryhmän muistiossa (Muistio Pohjanmaan Partiolaiset ry:n suunnittelukokouksesta 21.8.2005) on listattu sekä etuja, että haasteita, joita uuden piirin perustamisessa kohdataan. Muistio on saatavilla myös näiltä www-sivuilta osoitteessa: www.epp.partio.fi/uusipiiri

Työryhmän tehtävänä on ollut etsiä keinot, joilla uhat vältetään. Tämän vuoksi uhat on pyritty näkemään haasteina. Haasteisiin olemme Pohjanmaalla aina tavanneet löytää ratkaisut.

Vahva uusi piiri, jolla on toimiva aluetyö yhdistää sekä suuren, että pienen piirin edut. Näin myös moni haaste ja uhka ratkeaa. Osa piirin tehtävistä kuten seurata lippukuntien toimintaa ja auttaa niitä tarvittaessa, hoituu parhaiten aluetyön kautta. Sen sijaan toimiston ylläpitäminen on helpompaa suuressa piirissä.

Vastaaja: Valtteri Karhu, Piirinjohtaja, EPP

Jos toimiston sijainnilla ja välimatkoilla ei kerran ole mitään väliä, niin mihin tarvitaan koko piiriä? Lopetataan sitten saman tien koko piiri ja vahvistetaan SP:n toimistoa.

Partiopiirien tehtävät ovat sellaisia, joita lippukunta ei pysty yksin hoitamaan, kuten esimerkiksi partiojohtaja-koulutus. Keskusjärjestö taas ei pysty rekrytoimaan tarvittavaa määrää kouluttajia hoitamaan koko Suomen partionjohtaja-koulutusta. Tällaisia tehtäviä hoitamaan lippukunnat tarvitsevat alueellisen yhteenliittymän, piirin. Piirin on oltava tarpeeksi vahva hoitaakseen sille asetetut tehtävät.

Pohjanmaan Partiolaisilla olisi toimisto sekä Vaasassa, Ylivieskassa, että Oulussa. Näin lippukuntien matka toimistolle ei tule kenelläkään ainakaan kasvamaan. Myös koulutus pyritään järjestämään niin lähellä osallistujaa kuin se vain on mahdollista. Esim. Partionjohtajakursseja järjestettäisiin viisi kaappaletta. Kaksi etelässä, yksi keskellä ja kaksi pohjoisessa. Näin matkat kursseillekkaan eivät tule merkittävästi kasvamaan.

Vastaaja: Valtteri Karhu, Piirinjohtaja, EPP

Katoavatko nykyisten piirien hyväksi havaitut tavat ja tilaisuudet?

Suunnitteluprosessissa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että nykyisissä piireissä käytössä olevat ”hyvät käytännöt” säilyvät. Hyviin tapahtumiin kuuluvat mm. EPP:n Pemaasu -sudenpentupäivä, K-PP:n Hiljaisen viikon hartaus ja P-PPP:n johtajien jouluhartaustilaisuus.

Joko uudella piirillä on oma tunnus?

On ajateltu, että uuden piirin tunnuksesta voisi löytyä kaikille yhteisiä piirteitä: sinistä ja valkoista, kärppä, jokia, tervaa ja SP:n lilja tai sen osa. Nämä ovat siis alustavia ajatuksia - tulevaisuus näyttää, miltä tunnuksemme näyttävät.

Mitkä olisivat uuden piirin valtakunnalliset vaikutusmahdollisuudet?

Uusi piiri olisi jäsenmäärältään valtakunnan neljänneksi suurin partiopiiri. Piirin koko mahdollistaisi esimerkiksi valtakunnallisen suurjuhlan järjestelyvastuun kantamisen. Lisäksi suuren piirin kannanottoja kuunnellaan valtakunnassa huomattavasti herkemmällä korvalla, kuin pienen piirin.

Sanotaan, että uuden piirin hallinto on keveämpi kuin nykyisten piirien hallinto. Miten se on mahdollista?

Piirihallinnossa, kuten yhdistyksissä yleensäkin, on tietyt asiat tehtävä yhdistyksen koosta riippumatta. Toimintasuunnitelmat, talousarviot, toimintakertomukset, tilinpäätökset ym. välttämättömyydet tehdään uudessa piirissä yhden vain kerran kolmen kerran sijaan. Näissä säästetään todella runsaasti sekä työntekijöiden että luottamushenkilöiden aikaa.

Miten käy nykyisille piirien luottamushenkilöille?

Uusi piiri tarvitsee varmasti jokaisen nykyisen ja monen uudenkin luottamushenkilön panoksen. Kaikille löytyy varmasti mielekästä tekemistä uudessa piirissä. Tehtävät saattavat muuttua jonkin verran joillakin luottamushenkilöillä, mutta muutos johtuu enemmän yhtenevien toiminnanalojen käyttöönotosta kuin uuden piirin perustamisesta.

Mikä on uuden piirin jäsenmaksu?

Uuden piirin varsinainen kokous päättää lopullisesti jäsenmaksun suuruuden. Nykyisten piirien päätökset vuoden 2006 jäsenmaksuiksi vaihtelevat 9,00 ja 11,25 euron välillä. Tämä taso on uudenkin piirin rahoituksen kannalta oikean suuruinen. Voidaan siis olettaa, että kenenkään nykyinen jäsenmaksu ei muutu euroa, paria enempää.

Miten käy Selkäsaarelle, Partiojylhälle ja Kiepille?

Selkäsaari on EPP:n omistama leirialue Ähtärissä, Partiojylhä KPP: n omistama kurssi- ja leirikeskus Kannuksessa ja Kieppi on PPPP:n partiokauppa Oulussa. SekäSelkäsaaren että Partiojylhän käyttöasteissa on parantamisen varaa. Uuden piirin laajempi käyttäjämäärä nostanee sekä Selkäsaaren leirien määrää että Partiojylhässä pidettävien tilaisuuksien (varsinkin koulutusten) määrää. Kiepin asiakaskunta puolestaan kasvaa ja piirin jäsenten on entistä helpompi ostaa retkeilytarvikkeita omaa piiriä tukien.

Mitä nykyisten piirien omaisuuksille tapahtuu?

Uusi piiri huolehtii tulevaisuudessa kaikista piirin tehtävistä nykyisten piirien alueilla. Vastaavasti uusi piiri tarvitsee resurssit tehtävänsä suorittamiseen. Näin on luonnollista, että nykyisten piirien omaisuudet siirtyvät uudelle piirille. Uuden piirin perustamisessa on se onnellinen tilanne, että kaikki nykyiset piirien taloudellinen tilanne on karkeasti ajatellen samankaltainen: emme kukaan kylve rahassa, mutta kaikkien tase on reilusti plussalla.

Onko uudesta piiristä sitten hyötyä taloudellisesti?

Ehkä merkittävin hyöty nykyisiin piireihin verrattuna on se, että uusi piiri pystyy satsaamaan aluetyöhön kymmenkertaisen euromäärän nykyisiin satsauksiin verrattuna. Toinen merkittävä etu on se, että isompi piiri on taloudellisesti vakaampi, kuin pienemmät piirit.

Riittääkö uudella piirillä rahat kaikkeen suunniteltuun?

Uudelle piirille on tehty testimielessä alustava talousarvio, joka perustuu nykyisten piirien tuloihin ja menoihin. Perinteisesti yhdistyksen talousarvion viimeiselle riville yritetään saada pyöreä nolla, ja se onnistui myös tässä laskuharjoituksessa. Rahan pitäisi siis riittää, vaikka sitä ei yritetä erityisesti tuhlata tai säästää.

Lisääkö iso piiri matkakustannuksia?

Isossa piirissä etäisyydet ovat suuremmat, mutta matkustajien suhteellinen määrä on pienempi. Esimerkiksi nykyisten hallitusten kokouksiin matkustaa 30 piirihallitusten jäsentä, kun uuden piirin hallitukseen kuuluu vain seitsemän jäsentä. Matkakustannuksiin joudutaan varaamaan hieman nykyistä enemmän rahaa, mutta ero ei ole merkityksellinen.

Miten uuden piirin tiedottaminen järjestetään?

Piirillä on oma lehti, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Lehti jaetaan kaikille yli 15-vuotiaille 1-jäsenmaksun maksaneille. Lehden lisäksi piiri satsaa nykyistä enemmän sähköiseen tiedottamiseen. Nettisivustosta tehdään käyttäjiä palveleva tietokanava ja lisäksi piiritoimisto tiedottaa ajankohtaisista asioista sähköpostitse ja kirjeitse.

Miten uuden piirin lippukunta-alueet muodostetaan?

Lippukunta-alueiden tulee olla maantieteellisesti järkeviä kokonaisuuksia. Alustava aluejako on suunniteltu, mutta lippukuntien kantaa kysytään ennen alueiden vahvistamista. Sen lisäksi, että alue määrittelee lippukuntien lähimmät yhteistyökumppanit, se määrittelee myös alueohjaajien ”työmaan” rajat. Yhteistyö alueen ulkopuolisten lippukuntien kanssa on edelleen erittäin suotavaa.

Miten työt jaetaan piiritoimistoilla?

Työntekijöiden toimenkuvat muuttuvat siten, että yksi keskittyy aluetyöhön, yksi koulutukseen ja ohjelmaan ja yksi hallintoon. Lisäksi yksi työntekijä toimii toimiston esimiehenä vastaten kokonaisuudesta. Työtehtävien jakaminen mahdollistaa työntekijöille entistä paremmin keskittymisen tiettyyn osa-alueeseen, jolloin osaamistaso paranee. Tällä järjestelyllä saamme nykyistä huomattavasti enemmän työntekijäresursseja palvelemaan lippukuntia ja käytännön partiointia.

Missä on uuden piirin toimisto ja mikä on sen aukioloaika?

Uuden piirin toimistolla on kolme toimipistettä, jotka sijaitsevat samoissa paikoissa kuin nykyisetkin piiritoimistot, eli Vaasassa, Ylivieskassa ja Oulussa. Toimisto palvelee arkisin klo 9-17, myös loma-aikoina. Kaikkien piirien nykyiset työntekijät siirtyvät uuden piirin palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Miten pt-kisat järjestetään tulevaisuudessa?

Sudenpentukisat järjestetään alueellisesti kolmella eri paikkakunnalla. Vanhempien sarjojen kisoja järjestetään yhdet, joihin piiri järjestää yhteiskuljetuksia.

Pidentyvätkö kurssimatkat?

Jokin kurssimatka voi pidentyä, toinen lyhentyä. Kurssipaikkojen optimaalisella valinnalla päästään siihen, että suuria eroja nykyisiin matkoihin ei tule. Matkanteon ja uuden paikkakunnan voi ajatella seikkailuna ja osana tulevaa kurssia.

Minkälaista koulutusta uusi piiri järjestää ja missä?

Uudella piirillä on mahdollisuus järjestää entistä kattavammin erilaista partiokoulutusta. Ne kurssit, jotka kannattaa järjestää suhteellisen lähellä kurssilaisia (esim. vj:n jatkokurssit, lj-kurssit ja partiojohtajan peruskurssit), järjestetään yleensä kolmessa paikassa eri puolilla piiriä. Suuremman jäsenmäärän ansiosta muitakin kursseja (Akela, Sampo, HOK, Lpkj) voidaan järjestää vuosittain, ja ne on suunniteltu pidettävän useimmiten Partiojylhässä Kannuksessa, piirin keskellä.



webmaster@epp.partio.fi